Perinnöstä Luopuminen Ulosotto
Hallinnanjakosopimus Ulosotto
Kruununvoutiviranomaisen organisaatio koostuu hallinnollisista osastoista (oikeudellinen osasto, viestintäosasto, talous- ja henkilöstöosasto sekä it-osasto) sekä täytäntöönpanotehtävistä huolehtivasta tuotanto-osastosta (Produktionsavdelningen). Tuotanto-osaston alaisuudessa toimii muun muassa alueellisia täytäntöönpanoyksiköitä, perinnäntukiyksikkö, asiakaspalvelu, tiedoksiantoyksikkö sekä velkajärjestely- ja konkurssivalvontayksikkö.
Laskut Ulosottoon
Laajaa täytäntöönpanoa toimitettaisiin alueellisissa toimintayksiköissä. Aluejaosta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Perustäytäntöönpanoon ja erityistäytäntöönpanoon kuuluvia ulosottoasioita käsiteltäisiin asianomaisessa valtakunnallisessa toimintayksikössä. Oikeusministeriön asetuksella säädettäisiin siitä, minkä toimintayksikön toimintoja kuhunkin toimipaikkaan sijoitetaan. Toimintayksikön päällikkönä olisi johtava kihlakunnanvouti. Tiettyjen erityisosaamista vaativien täytäntöönpanotoimien keskittämisestä tietyille ulosottomiehille voitaisiin säätää valtioneuvoston asetuksella.
Varsinais Suomi Ulosotto
Ulosottoasioita käsitellään ulosottokaaren 3 luvun 13 §:n nojalla velalliskohtaisesti siten, että sama kihlakunnanvouti ja kihlakunnanulosottomies käsittelevät kaikki samaa vastaaja koskevat ulosottoasiat (vastaava ulosottomies). Vastaavalla ulosottomiehellä on toimivalta koko maassa ja hän voi pyytää virka-apua muilta ulosottomiehiltä täytäntöönpanotehtävien hoitamiseen. Lisäksi ulosottomiehillä on oikeus saada virka-apua muilta viranomaisilta. Pääsääntöisesti vastaava ulosottomies määräytyy vastaajan asuin- tai kotipaikan mukaan (3:14).
Velkojen Vanheneminen Ulosotossa
Ulosottolaitoksessa on eri tehtävissä myös muuta virkasuhteista henkilöstöä. Voimassa olevaan lakiin ei sisälly toimistohenkilökunnan asemaan liittyviä säännöksiä. Säännösten sisällyttäminen lakiin ei ole perusteltua nytkään. Ulosottokaari säätelee täytäntöönpanomenettelyä sekä ulosottomiesten toimivaltaa ja asemaa.
Ulosotto Yrittäjä
Kokonaisuudistuksen ensimmäisessä vaiheessa uudistettiin ulosoton organisaatio (L 197/1996). Toinen vaihe koski muun muassa ulosottoperustetta, yleistä menettelyä ja häätöä (L 679/2003). Uudistuksessa ulosottomenettelyä kehitettiin ulosoton asianmukaisuutta, puolueettomuutta ja avoimuutta sekä kuulemista ja päätöksen perustelemista koskevilla säännöksillä sekä säädettiin ulosottoperusteen määräaikaisuudesta. Uudistus liittyi myös ulosoton tietojärjestelmän käyttöönottoon. Ensimmäisen ja toisen vaiheen välissä toteutettiin lisäksi eräitä kiireellisiä uudistuksia.
Ulosotto Ansiosidonnaisesta Päivärahasta
Esityksessä pyritään turvaamaan kielellisten oikeuksien toteutuminen uudessa organisaatiossa.
Ulosotto Raisio
Esityksellä olisi vaikutuksia pääosin vain ulosottolaitoksen organisaatioon ja ulosottoviranomaisten sisäiseen toimintaan.